Mitä helluntailaiset ja yleensä uskovaiset ajattelevat sellaiselle käsitykselle, kuin ihmisen sielun ennalta olemisesta, ennen ihmisen syntymistä maanpäälle?

Yksi syy miksi ihminen saattaa uskoa sellaiseen ihmisen sielun ennalta olemiseen, on että koko keskustelu ja opetukset ihmisen sielusta ovat niin löysiä, ja vailla selkeitä todisteita. Ihmisen hengestä kyllä on näytteitä ja todisteet.

Ihmisissä ja eläimissä on henki, ja elävä ihminen ja elävä eläin ovat täysin toista kuin kuollut ihminen tai kuollut eläin.

Uskomukset ja asioitten ilmestyvä totuus eivät aina sovi yhteen. Se on usein ristiriitainen kokoelma.

Uskomukset eivät aina vaadi järkevää syytä ja todisteita miksi ihminen vapaa tahtoisesti uskoisi johonkin asiaan. Joku voi uskoa johonkin asiaa jonkun muun ja erillisen asian takia.

Luukas 23:44-46.

”Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen, sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä”.  

Psalmi 31:6-7.

"Sinun käteesi minä annan henkeni, sinä, Herra, lunastat minut, sinä uskollinen YHWH.

Minä vihaan niitä, jotka seuraavat turhia epäjumalia, mutta minä turvaan YHWH".

Henki vai Sielu?

Sellainen mielikuva uskomisesta, että uskovaiset usein uskovat subjektiivisesti laidasta laitaan, vaikka Juutalaisissa Pyhissä kirjoituksissa sellaista asiaa ei ole esitetty oppina.

Ihmisen sielun kokemukset ja kuvaukset ovat selkeitä siten että ihmisen elävän sielun mielen funktiot ovat, äly, tajunta, mielikuvitus, tahto, muisti ja tunteet.

Sielu elämä on hyvä sana millä kuvailla ihmisen sielun kokemuksien elämää, vaikkapa pienelle vasta syntyneelle vauvalle. Ihmisen sielu elämä vaatii hoitamista, että ihmisen elävä sielu ei kärsisi turhaan syy ja seuraus materiaalisessa maailmassa. Sielu kokemuksia ovat kehon lämpötila, ruoka ja ravinto, turva paikka, ystävät ja aito rakkaus.  

 

Mitä Juutalaiset Pyhät Kirjoitukset Sanovat Sielujen Ennalta Olemisesta?

Pitäisikö uskovaisten uskoa sielujen ennalta olemiseen, vaikka sellaista käsitettä ei ole Raamatussa?

Raamattu ei kerro mitään sielujen ennalta olemassaolosta, koska tämä on ihmisen luoma ajatus, jolla ei ole totuuspohjaa.

Raamattu tekee selväksi, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen Jumalan luomus

• Moos. 2:7;
• Sakarja 12:1;
•  Jeremia 1:5).
• Jokainen ainutlaatuinen ihmissielu alkaa sikiämisestä (Psalmi 139:13–16;
• Jesaja 44:24) ja jatkuu ikuisesti, koska meidät on luotu ikuisiksi olennoiksi (1. Moos. 9:6;
• Jesaja 40:28;
• Matteus 25:46).

Esi-olemassaolon käsitettä ei voida seurata sen loogiseen päätelmään asti.

Esi-olemassaolo tarkoittaa yhtä kolmesta asiasta:

 (1) sielu on aina ollut olemassa,

(2) sielu luotiin aiemmin ja odotti ruumiittomana, kunnes se voisi asua ruumiissa maan päällä, tai

(3) sielu asui toiseen ruumiiseen menneisyydessä ja siirtynyt nykyiseen kehoonsa.

Jos (1) on totta ja sieluja on aina ollut olemassa, niin ihmiset ovat myös osa Jumalaa, luomattomia ja itsemäärääviä.

Tämä käsitys on selvästi vastoin Raamatun väitteitä, joiden mukaan ei ole muuta Jumalaa kuin YHWH (Yehovah) (1. Moos. 5:1; 1.

• Timoteukselle 2:5;
• Joh. 4:12;
• Malakia 2:10; 1.
• Korinttilaisille 8:5–6).

Ensimmäisestä Ihmisestä Tuli Elävä Olento

Jos (2) on totta ja sielu odotti taivaallisessa lastentarhassa ennen maallista syntymää, niin Genesis 2:7 on väärä:

 "YHWH Elohim loi ihmisen maan tomusta ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja ihmisestä tuli elävä olento."

Sanat ”miehestä tuli” osoittavat selkeää alkua, jossa Aadamin sielu ja ruumis heräsivät eloon samanaikaisesti.

Jos (3) on totta ja sielu asui toisessa ruumiissa menneellä aikakaudella, niin missä vaiheessa sielu luotiin ja mitä tarkoitusta varten?

Raamattu sanoo selvästi, että jokainen vastaa omasta elämästään (Ilmestys 20:13;

Room. 2:6;

Jeremia 32:19).

Kun edellinen ruumis kuoli, minne sielu katosi?

Heprealaiskirje 9:27 sanoo:

"Ihmisille on määrätty kuolla kerran, ja sen jälkeen tulee tuomio."

Tämä koskee kaikkia.

Raamattu viittaa kuolemaan ajankohtana, jolloin ihminen ”koottiin kansansa luo” (5. Moos. 32:50; 4. Moos. 20:24).

Tämä osoittaa, että kuollessa ihmisen sielu jättää ruumiin ja liittyy niihin, jotka ovat menneet ennen häntä.

Jeesuksen vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk. 16:19–31) Lasaruksen sielu lähti "Aabrahamin helmaan" (jae 22).

Rikkaan miehen sielu oli piinassa (jae 23). Kumpikaan näistä sieluista ei asunut uudelleen toisessa ruumiissa, eikä ole mitään merkkejä siitä, että heidän sielunsa olisivat olleet olemassa.

He kukin saivat elämänsä valintojensa seuraukset (jae 25).

Ylösnousemuksessa meidät yhdistetään alkuperäisen ruumiimme kanssa kirkastetussa muodossa (1. Korinttolaisille 15:42; Filippiläisille 3:21). Jos olemassaolo toisessa ruumiissa olisi mahdollista, missä ruumiissa sielu asuisi?

Lähde: Käänetty Englanti-Suomi.

https://www.gotquestions.org/pre-existence-of-souls.html

Kiitos vierailustta Koti Uskonto ja Isänmaa verkkosivulla. Lisää kirjoituksia löytyy www.Kotiuskontoisanmaa.fi